Tabermannin Maa

Luin Tommy Tabermannin runokirjan Maa. Tabermann oli suomalainen runoilija, toimittaja, kirjailija ja poliitikko. Tabermann loi pitkän uran, jonka aikana hän julkaisi 35 vuoden ajan vähintään kirjan vuodessa. Pääteemana hänellä oli tuotannossaan miehen ja naisen välinen eroottinen rakkaus ja kaipaus. Hänelle todettiin pahalaatuinen aivokasvain syksyllä 2009. Tabermann kuoli kesällä 2010.

Tabermannin runokirjassa Maa on noin 40 runoa. Runojen pituus vaihtelee muutamasta rivistä kuuteen sivuun. Runot ovat itsenäisiä. Runoista osalla on otsikko, mutta osa runoista on ilman otsikkoa. Joistakin runoista on tämän takia vaikea olla varma, ovatko ne itsenäisiä runoja vai jatkoa edelliselle sivulle. Tämä hankaloitti välillä runojen ymmärtämistä.

Runojen säkeet ja säkeistöt ovat erimittaisia. Tabermann ei käytä loppusointuja. Joissakin runoissa säkeiden asettelulla on suuri merkitys. Runojen asettelussa on käytetty sisennystä, tekstin sijoittamista rivin loppuun tai keskelle, Oli mielenkiintoista huomata, miten sanojen asettelu vaikutti lukemisen rytmiin ja sanojen painottumiseen.. Yhdellä rivillä saattoi olla vain yksi sana. Se korosti sanan merkitystä ja rytmiä runossa.

Tabermann kirjoittaa yleensä runoissaan rakkaudesta, mutta teoksessa Maa runot pohdiskelevat enemmän elämää ja elämisen vaikeutta. Runoissa pohditaan elämää rakkauden, kaipuun, rohkeuden, elämänvalintojen ja uskaltamisen näkökulmista. Maan runot ovat aika synkkiä ja surullisia.

Tabermann kertoo asioista paljon luonnon ja luonnonilmiöiden kautta. Symbolisia merkityksiä on paljon. Synkkiä asioita kuvataan tummuvalla illalla, pimeydellä, hämärällä sateella tai myrskyllä. Rakkautta kuvaa usein ruusu. Syntiä symboloi käärme.

käärme yrittää viiltää vatsasi auki

Tabermann elollistaa runoissa luontoa eli hän käyttää personifikaatiota.

Syksyn omena minun kädessäni matoisena itkee.

Tabermann käyttää taitavasti vastakohtia runoissaan. Huomasin lukiessani, että vastakohtaparien käyttö vaikutti minuun vahvasti. Vastakohdat saattoivat olla yllättäviä, mutta hyvin osuvia ja kuvaavia.

Tulla lujaksi,

pysyä pehmeänä.

Siinä on haavetta

kylliksi yhdelle elämälle!

Tabermann käyttää runoissaan paljon metaforia. Metaforilla hän kuvaa usein ihmissuhteita, tunteita ja rakkautta

Lämpimin peitto on toisen iho,

toisen ilo on parasta ruokaa.

Jos sinä olet haava,

olen minä veitsi.

Kuolema on pallo, sillä on lapsen pakko leikkiä.

Meidän sormemme,

limittäin puristuneina,

ovat seinät ja pihapuu.

Olen aikaisemmin lukenut runoja, mutta en kokonaista runokirjaa. Runokirja Maa oli aika helppolukuinen. Muutamat runot olivat vaikeita. Ne piti lukea moneen kertaan, ennen kuin ne avautuivat. Osa runoista taas oli niin hyviä ja oivaltavia, että luin ne siksi moneen kertaan. Runokirjan runot olivat keskenään erilaisia, siksi kirja säilytti mielenkiintonsa koko ajan.

Ihastuin eniten Tabermannin runoon Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen. Pidin runosta, koska se sai minut pohtimaan elämää ja miten elää elämäni. Runo on kirjoitettu mielenkiintoisesti, ja siinä on käytetty runsaasti erilaisia kielikuvia ja vastakohtia. Runo kehottaa elämään rohkeasti ja oikeudenmukaisesti. Täytyy uskaltaa rakastaa elämää.

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen

Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä.

Älä sano katsotaan huomenna

jos voit jo tänään sanoa ei.

Älä sano lintu kuin lintu,

sano pääskynen tai haukka.

Älä sano kukka kuin kukka,

sano keltavuokko, Anemon

ranunculoides, ja kissankello.

Älä sano, no olkoon, jos voikukista

aletaan keittää heikoille keittoa

ja kissankelloilla halutaan soittaa

muurahaisillekin sapeli kouraan.

Älä sano, samapa tuo, silläkin uhalla

että sinut heitetään vailla

vettä ja paitaa, pimeään, kylmään.

Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se

on pelkkä tauko ennen loppusoiton

pitkää, kiivasta syleilyä.

Älä huokaa jos sinun on huudettava.

Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi

kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan,

särkisi ikuisesti aran astiamme.

Älä, älä koskaan suutele otsalle

jos voit suudella suoraan suulle.